Sisäilma on Suomessa vakava asia
Eduskunnan tarkastusvaliokunnan selvityksen mukaan 6–10 % omakotitaloista, 12–18 % kouluista ja päiväkodeista ja 20–26 % hoitolaitoksista kärsii kosteus- tai homevaurioista. Kaikkien kosteusvaurioiden korjauskustannuksiksi on arvioitu yhteensä 30 miljardia euroa.
Terveyshaittoja aiheuttavan sisäilmaongelmien vuosikustannus on arviolta 450 miljoonaa euroa oireiden ja työn tuottavuuden menetyksinä.
Mitä lainsäädäntö vaatii?
Suomen asumisterveysasetus (STM 545/2015) määrittelee toimenpiderajan: sisäilman CO₂-pitoisuus ei saa ylittää ulkoilman pitoisuutta yli 1 150 ppm:llä. Tämä vastaa ilmanvaihdon minimiä, alle 4 litraa henkilöä kohti sekunnissa.
Suomalainen sisäilmastoluokitus 2018 asettaa tiukemmat tavoitteet: S1-luokassa (paras) CO₂-pitoisuuden tulee olla alle 800 ppm. Hyvän sisäilman raja on 600–800 ppm.
Yli 1 000 ppm:n pitoisuuksissa alkaa esiintyä päänsärkyä ja väsymystä. 1 500 ppm:ssä kognitiivinen suorituskyky voi laskea jopa 50 %.
Miksi IoT-sensorit ovat parempia kuin perinteiset mittaukset?
Perinteinen sisäilman mittaus tarkoittaa käytännössä satunnaisia tarkastuskäyntejä ja pistemittauksia. Ongelma on, että yksittäinen mittaus kertoo vain sen hetken tilanteen. Kosteusongelmat ja ilmanvaihdon puutteet kehittyvät usein hitaasti ja näkyvät vasta trendidatassa.
IoT-sensorit tarjoavat jatkuvan seurannan: data tallentuu automaattisesti, trendit näkyvät kuvaajissa ja hälytykset ilmoittavat poikkeamista reaaliajassa. Suomen lainsäädäntö edellyttää dokumentoitua näyttöä sisäilman olosuhteista vastuukysymyksissä. Jatkuva seuranta tuottaa tämän dokumentaation automaattisesti.
Mitä kannattaa seurata ensimmäisenä?
- CO₂-pitoisuus: ilmanvaihdon riittävyyden mittari, suora vaikutus terveyteen ja vireystilaan
- Kosteus (RH): liian korkea kosteus (yli 60 %) altistaa homeelle, liian matala (alle 30 %) kuivattaa limakalvoja
- Lämpötila: vaikuttaa suoraan asumisviihtyvyyteen ja energiankulutukseen
- VOC-yhdisteet: kemikaalipäästöt maaleista, liimoista ja siivousaineista, hyödyllisiä etenkin uudisrakennuksissa tai remontin jälkeen
Terveet tilat 2028 -ohjelma
Suomen hallitus on käynnistänyt Terveet tilat 2028 -ohjelman, jota koordinoivat THL ja Työterveyslaitos. Ohjelman väliraporttien mukaan kuntien raportoimat merkittävät sisäilmaongelmat ovat vähentyneet, mutta työtä on yhä jäljellä erityisesti kouluissa ja hoitolaitoksissa.
IoT-pohjainen jatkuva seuranta on yksi tehokkaimmista tavoista tunnistaa ongelmat ennen kuin ne aiheuttavat terveyshaittoja tai kalliita korjauksia.
Yhteenveto
Sisäilman seuranta ei ole enää ylellisyyttä, vaan terveys-, tuottavuus- ja vastuukysymys. Langattomat IoT-sensorit tekevät seurannasta helppoa ja edullista myös vanhoissa kiinteistöissä, joihin kaapelointi olisi kohtuuttoman kallista.